1Horan ohjandajale. Davidan psalm. 2Sur’ Sünduižem, kunigaz ilostub sinun vägehe, hän ihastub lujas sinun päzutandaha. 3Sinä andoid hänele, midä tahtoi hänen südäin, ed hül’gäidand hänen pakičendad. 4Sinä andoid hänele ozan da blaslovindan, panid hänen pähä vencan puhthas kuldaspäi. 5Hän pakiči sinai elod, sinä andoid pit’kän elon, kaikenigäižen elon. 6Korged om hänen eloarv, ku sinä abutad hänele. Sinä andoid hänele suren valdan da hoštotesen. 7Sinä blaslovid händast nügüd’ dai kaiken aigan, sinun olend hänen rindal tob hänele ihastust da hüväd mel’t. 8Kunigaz vauvatab Ižandaha, Ülähäižen hüvüz’ ei anda hänele likahtada oiktas tespäi.
9Sinun oiged käzi löudab kaikid vihanikoid, sinä tabadad kaikid hänen vastustajid. 10Vihas oldes sinä paned heid kuti lämoipäčhe. Käregates Ižand koletab heid, i lämoi heid söb. 11Sinä surmičed heiden lapsid i heiden lapsiden lapsid man mehiden kogospäi. 12Hö hot’ tahtoiba tehta sinei pahad i pidiba sidä meles sindai vaste, no nimidä ei voinugoi tehta. 13Sinä teged heid metoikš i oigendad taugoišpäi noled heihepäi.
14Libu, Sur’ Sünduižem! Ozuta ičeiž vägi! Mö zavodim ülenzoitta pajoil da vändimil sinun surid tegoid.
с русским текстом