Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1No Jona tuli necišpäi pahaze mel’he i lujas käreganzi.
2Hän loiči Ižandale i sanui: «Voi, Sur’ Sünduižem! En-ik necen polhe pagižend minä, konz völ olin minun mas? Ved’ sikš minä pagenin Farsisaha. Minä tezin, miše sinä oled hüvä i armahtai Jumal, pit’khatirpai i sur’ ičeiž armoiš, i sinei om žal’ oigeta ozatomut.3A nügüd’, Sur’ Sünduižem, ota minun heng, sikš ku minei om paremb kolda, mi eläda».
4No Ižand sanui: «Om-ik oiged necen tagut käregata?»
5Läksi Jona lidnaspäi, ištuihe lidnan päivnouzmaližehe polhe. Hän tegi ičeleze sigä kodan lehtesišpäi, ištuihe sen kuvahaižehe i varastaškanzi, midä tegese lidnale.6No Ižand Jumal kazvati kazvmusen Jonan pän päl, miše hänen pä oliži kuvahaižes i abuti päzutada händast hänen pahas melespäi. Jona oli ihastusiš necile kazvmusele.
7A toižel päiväl, zor’an noustes, Jumal oigenzi madon, miše se söiži kazvmusen jurid, i se kuinuiži.8Päiväižen noustes Jumal toi räken päivnouzmtullein, i päiväine poltaškanzi Jonan päd, miše hän ei voind tirpta-ki. Hän pakičeškanzi iželeze surmad, i sanui: «Minei om paremb kolda, mi eläda».9No Jumal sanui Jonale: «Oled-ik sinä käregandenu necen kazvmusen tagut muga kovas?» Jona sanui: «Minä abittuin muga kovas, eskai ani surmhasai».
10Siloi Ižand sanui: «Sinei om žal’ kazvmust, mittušt sinä ed ištutand i ed kazvatand, mitte ühtel öl sündui i toižel öl koli-ki.11Ka jose minä en armahtaiži Nineviad, sidä surt lidnad, kus eläb enamb sadad kahtkümned tuhad mest, ked völ ei tekoi, mitte käzi om oiged, a mitte hur, dai muga äi kodiživatoid-ki?»
Глава 4