5Ohjanda mindai sinun toden tele, openda mindai, sikš ku sinä oled minun päzutandan Jumal! Sinuhu nadeimoi joga päivän. 6Sur’ Sünduižem, johtuta sinun hüvüz’ da armod, ved’ ned oma kaikenigäižed. 7Ala johtuta minun noren aigan grähkid, ala nenid pahoid tegoid. Johtuta mindai sinun armoiden täht, sinun hüvüden täht, Sur’ Sünduižem.
8Hüvä da oigedmeline om Ižand, hän nevob grähkižile oiktan ten. 9Hän ohjandab kundlijaižid todehe, opendab heid astmaha oiktad tedme. 10Kaik Ižandan ted – nece om armod da tozi hänen kožmust da sanad kaičijoile.
11Sinun nimen täht, Sur’ Sünduižem, pästa minun sured grähkäd. 12Ken om Ižandad varaidai mez’? Hänele ozutab hän, mitte te valita. 13Hänen heng sab mirun, hänen jäl’ghe astujad saba jäl’gestuseks man. 14Ižandan varaidajad tedištaba hänen peitmeled, ičeze kožmusen hän avaidab heile.
15Minun sil’mäd kacuba vaiše Ižandaha, hän pästab verkospäi minun jaugad. 16Ižand, kacuhta minuhupäi da armahta mindai, sikš ku minä olen üksjäine da ahtištadud. 17Minun südäintuskad kazvoiba, pästa mindai minun ahtištusišpäi. 18Kacuhta minun mokihe da vällüdehe, pästa minei kaik minun grähkäd. 19Kacuhta, kut äi minai om vihanikoid, kut pahas hö kandaba vihan minun päle. 20Kaiče minun heng, päzuta mindai, miše huiged ei tuliži minun päle, ku vauvatan sinuhu. 21Minun puhthuz’ da oiktuz’ kaičegha mindai, sinei ved’ uskon minä!
22Minun Jumal, päzuta Izrail’ kaikiš sen bedoišpäi!