Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1Vain Hospotin käšyštä šuuri kala nielasi Joonan, ta Joona joutu olomah šen marašša kolme päivyä ta kolme yötä.2Šielä kalan šiämykšissä ollešša Joona moli Hospotie, omua Jumalua,3ta šano:
«Tušissani mie kučuin Hospotie avukši
ta Hiän vaštasi miula.
Tuonelan šyvyöštä mie karjuin apuo
ta šie kuulit iäneni.
4Šie loit miut šyvyöh,
meren šyväimeh
ta virta kierti miun ympäri.
Šiun veteš ta ualtoš viertih miun piäličči.
5Mie šanoin: ”Vaikka miut on korjattu pois šilmieš ieštä, mie kuiteinki vain kačon šiun pyhyä kotieš
6Vejet ahissettih henkeni,
šyvyöt vankittih miut,
meren vesiheinät punouvuttih piäštäni ympäri.
7Minä painuin mägilöin pohjah,
Vuarojen pohjih mie painuin, upposin muan šyvykših,
šen šalpojen tuakši jäin ijäkšeh.
Vain šie Hospoti, miun Jumalani,
noššit miut elävänä pois hauvašta.
8Kun henkeni ta voimani jo oltih loppumaisillah,
mie muissin Hospotie,
ta malittuni tuli šiun luo pyhäkotihis.
9Ne, ket luotetah valehjumalih,
hylätäh šiut, armonantajah.10Vain mie kiitoššanoilla uhruan šiula.
Täytän šen min olen luvannun.
Vain Hospotissa on pelaššuš».11Šen jälkie Hospoti käški kalan šylkäissä Joonan pois kuivalla mualla.
Глава 2