Alliluija. Aggejan da Zaharijan mödhe. 1Kitä Ižandad, minun heng. 2Minä kitäškan Ižandad, kuni elän, pajataškan ülenzoituzpajon minun Jumalale, kuni olen. 3Algat nadeigoiš man knäziden päle, ni ühten mehen päle, kudambaspäi ei ole päzutandad. 4Mehen heng lähteb, i hän pördase möst maha, i sen päivän kaik, mihe hän oli tartnu, jäb kesken. 5Ozakaz om se, kenen abunikan om Jakovan Jumal, kenen nadejad om pandud Ižandaha, ičeze Jumalaha, 6hänehe, ken om tehnu taivhan i man, meren i kaiken, mi niiš om, kenele voib uskta kaiken. 7Ižand pidäb oiktan sudan abidoiš olijoiden päl, hän andab leibän näl’ghižile. Ižand pästab valdale plenas olijoid. 8Ižand avaidab sil’mäd sogedoile, Ižand libutab maha polgetud. Ižand armastab tozioiktoid. 9Ižand tugedab tulijoid, abutab armotomile i leskiakoile, a jumalatomiden matkad tegeb koverikš. 10Ižand pidäškab valdan igän. Sion, sinun Jumal pidäškab valdan pol’vespäi pol’vehe. Alliluija!
с русским текстом