1Horan ohjandajale. Puhutuzvändimil. Davidan openduz. 2Meletoi sanub ičeze südäimes: «Ei Jumalad ole-ki». Miččed pahakulud oma ned, ked muga meletaba, heiden radod oma opakod. Niken heišpäi ei tege hüväd. 3Jumal kacub taivhaspäi man mehiže, miše nägištada, om-ik sigä keda-ni melevad, om-ik keda-ni, ken ecib Jumalad. 4Hö kaik oma käraudanus Jumalaspäi, oma tehnus kožutomikš, ei ole ni üht hüväntegijad, ei ole nikeda.
5Jose ei el’gekoi nimidä ned värantegijad? Hö söba minun rahvast kuti leibäd, ei kuckoi abuhu Jumalad. 6Hö varaidaškaba sigä, kus ei ole pöl’gästust. Jumal šlibahtoitab kaikjale heiden lud, ked libuba sindai vasthapäi. Sinä jätad heid heiden huiktaha, sikš ku Jumal om hül’gäidanu heid.
7Kenak andab päzutandan Sionalpäi Izrail’ale? Konz Jumal andab ičeze rahvahale paremban ozan, ka Jakov ihastub, Izrail’ linneb ihastusiš.
с русским текстом