1Horan ohjandajale. Pajatadas kut «Ala ve kadondaha». Asafan psalm. Pajo. 2Mö kitäm sindai, meiden Jumal, kitäm sindai, sikš ku sinun nimi om läz. Sinun čudotegoiš saneldas kaikjal.
3«Minä, Ižand, valičen aigan, i zavodin sudida oiktal sudal. 4Säraidab ma, säraidaba kaik sen eläjad, no minun pachad seižuba vahvas.
5Minä sanun ülendelijoile: «Algat ülendelgoiš», a jumalatomile: «Algat libutagoi sarvid! 6Algat libutagoi korktas ičetoi sarvid! Algat pagiškoi Jumalas ülendelden!» 7Se, mi ülendab mest, ei tule päivnouzmaspäi, ei päivlaskmaspäi, ei tühjas maspäi-ki; 8vaiše Jumal om sudii: üht hän alendab, tošt – ülendab. 9Ižandan kädes om mal’l’, mitte om täuz’ vahtokast vinad, vägevaks segoitadud. Hän valab siš mal’l’aspäi kaikile man jumalatomile, heile tuleb joda kaiken, eskai pohjsepäd-ki.
с русским текстом