Davidan psalm Ižandan, man tegijan, täht. 1Ižand om kunigaz! Ilostugha ma, olgat ihastusiš kaik meren sared!
2Pil’v da pimed om hänes ümbri, oiged mel’ da oiged sud oma hänen valdištmen alandused. 3Hänen edes sirdäse lämoi, se poltab hänes ümbri olijad vihanikad. 4Hänen samaldused iškeba lämoid kaikes mas, ma nägeb sen i säraidab. 5Mäged sulaba kuti vaha Ižandan edes, kaiken mirun Ižandan edes. 6Taivhad saneleba hänen oiktas meles, kaik rahvahad nägeba hänen hoštotesen.
7Olgha huiged kaikile, ked kumardasoiš kivipachoile, ken kitäsoiš kivijumaloil, kumarkatoiš hänen edehe, kaik jumalad. 8Sion kuleb sen da ihastub, kaik Judan lidnad oma ihastusiš, sikš ku sinun sudad, Sur’ Sünduižem, oma oiktad. 9Sur’ Sünduižem, sinä oled man päl kaikid ülemb, kaikid jumaloid korktemb.
10Tö, ked armastat Ižandad, olgat edemba pahaspäi! Hän kaičeb ičeze pühid, päzutab heid jumalatomiden käzišpäi. 11Päiväine paštab tozioiktoile, ihastuz tuleb puhtazsüdäimeližile. 12Olgat hüviš meliš Ižandas, tozioiktad! Ülenzoitkat hänen pühäd nimed!
с русским текстом